Somaleiri - tiistai

Suljen silmät tunniksi. Seuraan pariani, itseäni ja ympäristöäni. Paljaiden jalkapohijen ja suljettujen silmien yhdistelmä on täynnä tuntemuksia ja yllätyksiä.Tarkastelen, tunnustelen ja kosketan ympäristöäni. Asfaltti, heinikko, puun oksat, kivet, kaikki tuntuvat tutuilta ja uusilta samanaikaisesti. Erilaisia pintoja on paljon. Huomioni keskittyy suurelta osin siihen, missä menen ja mitä on ympärilläni.

Päivän suurimmalta tuntunut kysymys yhdistyy edellisen päivän tutustumissooloihin ja päivän päättäneeseen autenttisen liikkeen hetkeen. Miten nämä kaksi muotoa eroavat toisistaan ja mitä yhteistä niillä on? Molempien harjoitusten ulkoinen rakenne on sama: liikun yksin ja minua katsotaan. Minulle ne tuntuvat olevan kaksi hyvin erilaista ja osin erillistä asiaa. Mielessäni on jonkinlainen rakennelmä siitä, millainen on tyydyttävä soolo ja autenttisen liikkeen hetki. Haluan tutkiskella näitä molempia lisää, jotta voisin takemmin sanoa miten nämä eroavat toisistaan, mutta ensituntuma on, että tapa, jolla aikaan ja tilaan suhtaudutaan, on erilainen. Samoin tekemiseen vaikuttanee se, että autenttisessa liikkeessä katsojan, todistajan rooli on ohjeistettu, kun taas soolon katsojasta ei tiedetä mitään.

---
Keskiviikkona teemana on iho.
Orientoituakseni aiheeseen palasin muutaman vuoden takaisiin fysiologian luentopäiväkirjoihin. Kurkistin mitä olen kirjoittanut ihosta. Löysin muutaman rivin, jotka kertoivat epiteelikudoksen (johon iho kuuluu) rajaavan ja suojaavan elimistöä. Iho, yhdessä verenkiertoelimistön ja liihasten kanssa, toimii lämmönsäätelijänä. Ihossa muodostuu D-vitamiinia. Ihon tehtävänä on lisäksi toimia aistinelimenä. Sen kautta aistittavien ärsykeiden ja ruumiin asennon ja liikkeiden havainnointia kutsutaan somaattisisiksi aisteiksi. Somaatiset aistit aistivat kosketusta, lämpötilaa, kipua, kutinaa ja kehon asentoa ja liikettä (propioseptiikka).
Vielä emme tiedä miten tulemme työskentelemään ihossa ihosta ihoon, iholla iholta iholle... Mitä kaikkia mahdollisia tapoja voikaan olla?