perjantai 28. kesäkuuta 2013

Yksin - yhdessä

 Tänään teimme yhdessä. Totisesti. Rauhallinen, harras ja vähän kankean uninen aamutunnelma minusta. Rullaillaan lattian poikki. Lihakset kiristävät, mutta tuttuja reittejä tuntuu löytyvän aina vain enemmän. Ja yksi sävel. Yhden ihmisen hiljaiset kokeilut saivat muut seuraamaan. Suuntamme muuttui.
Kuinka hieno yhteensattuma, että aamulla olin selaillut Ullan Contact Quarterlyä (CQ 38:1 winter/spring 2013) ja sieltä silmäillyt Mike Vargasin kirjoittamaa tekstiä improvisoidusta tanssista ja musiikista. Muutaman tunnin perästä sin todistaa lukemani rivit todeksi. Artikkelissaan Vargas oli listannut muusikoille ja tanssijoille yhdessä ja erikseen kysymyksä ja ohjeita.Muutamia manitakseni: "Allow more silence. Encourage open-endedness. Less over emotionality. Less pulse. Play quietly often. Sometimes less perfect..."  Huomasin, että yksi ainoa pianolla soitettu sävel resonoi minussa ja tilassa pitkään.Tanssijana oli varsin mieluisaa, kun sävelten välissä oli niin paljon tilaa, että seuraavaa alkoi jo vähän odottamaan.

Äänen iltapäivä, joka nappasi meidät tutkailmaan yksin- ja yhdessätekemistä. Teimme kaksi kierrosta. Ensimmäisellä kierroksella sai tehdä valintoja itse tai yhdessä tekemisen välillä, äänen käytön ja hiljaisuuden, liikkumisen, liikkumattomuuden ja katselun välillä.
) Toisella kierroksella jätimme katselun pois vaihtoehdoista. Maailmat olivat kovin erilaiset.

---
Huomiseksi, lauantaiksi, ajattelemme joitain vapauteen liittyvää. Vielä on suuri mysteeri, millä tavalla vapauta voi/kannataa/saa/on mahdollista/... lähestyä. Onko sinulla ideoita?
Lähettänyt klo

1 kommentti:

  1. kaisa.liisa28. kesäkuuta 2013 klo 13.02

    Tässä alla, mitä kirjotin tänään rullaamisharjoituksen lomassa, kun oli pakko saada ajatukset ylös:
    "Mie viihdytän itseäni yhdessä tekemisellä, silmien aukaisemisella ja saan sitä inspiraatiota omaan tekemiseen. Olla tietoinen, tää on kuulemista. Näkö, tunto, tilan muutokset. Voin vaikuttaa tilan energiaan omilla tekemisilläni ilman sanomista. Ja vähitellen tilan säännöt ja normit rikkoutuu ja muuttuu uusiksi.
    It´s about saying yes, agreeing. Or saying no, but agreeing that there was something to react to. It´s noticing and being aware of what happens, doing together. "

    Äänen kanssa työskentely jatkui iltapäivällä ja tehtiin kaksi settiä. Ensimmäisessä oli silmät auki, alkusanoja oli ainakin "äänen päästäminen, hiljaisuus, liikkuminen, liikkumattomuus, tila, aika, kuunteleminen, katsominen, yhdessä tekeminen".
    Toinen tehtiin silmät kiinni, tai sai valita pitää silmät kiinni koko session ajan, tai sitten katsoa, nähdä, olla näkemättä jne.

    Samanlainen normien muuttaminen jatkui, ja mulle jälkeenpäin oli tärkeää, että joskus pitää jatkaa pientä hiljalleen kärsivällisesti ja jossain vaiheessa muut saattaa liittyä mukaan, tai sitten ei.

    Ajatuksia tulee paljon liittyen kontrolliin ja luottamiseen.


    Kaisa kiittää.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)